Listaa heti aamusta, millaisia tehtäviä aiot päivän mittaan tehdä ja mitä aiot saada aikaan. Mieti, mihin keskityt.

– Keskeytyksiä voi kotona tulla, mutta niitähän tulee työpaikallakin. Itselle pitää olla selvää, miten palata tehtäviin keskeytyksen jälkeen, psykologi Satu Pihlaja sanoo.

Tehtäviä kannattaa pilkkoa pienempiin osiin: silloin syntyy se olo, että on saanut aikaiseksi ainakin jotain.

Monella projektit voivat olla pitkiä ja isoja, ja lopputulokset valmistuvat vasta pitkän ajan päästä. Muista myös kehut! Jokaisesta pienestäkin osasta, jonka tekee, kannattaa antaa itselleen positiivista palautetta.

– Kotona ei ehkä ole ketään pomoa tai kollegoita kehumassa hyvästä etenemisestä, joten nyt täytyy itse ottaa sitä roolia, Pihlaja sanoo.

Jos kotona työskentelevät sekä puoliso tai lapset, sopikaa yhteiset säännöt ja muutenkin tarkka aikataulu. Ennen lounasta tehkää vaikkapa kaksi tuntia hiljaista työskentelyä, sitten viettäkää yhteistä aikaa.

– Säännöt pitää sopia niin, että kaikki ymmärtävät ne. Olisi hyvä tehdä konkreettinen merkki siitä, että aikuinen yrittää työskennellä. Pienille lapsille voi askarrella vaikka kuvakortteja asiasta: "Tässä on äiti etätöitä tekemässä".

Kotona ei tarvitse kynsin hampain pitää kiinni samoista rutiineista kuin työpaikalla. Kotioloissa saattaa olla häiriötekijöinä vaikkapa lapsia tai muita etätyöläisiä, ja siihen täytyy sopeutua.

Lue myös: Työn, perheen ja muun elämän yhteensovittaminen

Nyt tarvitaan itsemyötätuntoa! Kaikki ei varmasti onnistu etätöissäkään sataprosenttisesti, kuten ei työpaikallakaan. Vaatimustasoa on varaa alentaa: emme normaalinkaan työpäivän aikana miltei koskaan saa tehtyä kaikkea, mitä olisi voinut tehdä.

– Pitäisi olla luottamusta siihen, että ihan hyvin niitä töitä tulee tehtyä etänäkin. Toivoisin silti, ettei kaikilta vaadittaisi täsmälleen samaa kuin työpaikalla. Tässä tilanteessa erityisesti voisi miettiä, ettei sataprosenttista työpanosta voi vaatia.

Toisaalta moni kokee, että etätyö on jopa rauhallisempaa, kun ei törmää työkavereihin eikä tule jutusteltua niin paljon.

Jollekulle saattaa iskeä etäpäivän lopulla tunne, ettei olisi tehnyt tarpeeksi.

– Tunne voi korostua kotona, kun väliaktiviteetit eivät olekaan sellaista totuttua kollegojen kanssa keskustelua, mikä koetaan hyödylliseksi.

Moni voi kokea, ettei perheenjäsenten kanssa juttelu ei tunnu yhtä hyödylliseltä, vaikka oman työvireen kannalta voi olla hyvä vaihtaa välillä muutama sana muiden ihmisten kanssa, vaikka puhelimessakin.

Lue myös: Pettikö muistisi taas töissä?

Muista pitää taukoja! Moni unohtaa etätöissä taukojen pitämisen. Pienet mikrotauotkin auttavat: irrota hetkeksi katseesi tietokoneen ruudusta ja katso kauemmas, vaikka ikkunasta ulos.

Myös säännölliset syömiset ja kahvitauotkin ovat tärkeitä. Lounasta ei kannata jättää välistä.

– Mukavat tekemiset työpäivän jälkeen tai sen lomassa pitävät mielialaa parempana. Suosittelen välillä lähtemään myös ulos: pienet happihyppelyt tekevät hyvää.

Etätyö tarjoaa paremmin mahdollisuuksia jumppataukoihin, joita ei kaikki kehtaa toimistolla pitää. Kotona sellaisia voi tehdä paremmin.

Jatkuva istuminen jäykistää kroppaa, heikentää kehon verenkiertoa ja lihasten hapensaantia. Kiinnitä huomiota työergonomiaan: muista välillä vaihtaa asentoa. Yritä myös etsiä sopiva paikka tehdä töitä välillä seisten.

Lue myös: Pysy vireessä koko työpäivä

Moni tuskailee ensi kertaa uudenlaisten etäyhteyksien äärellä. Tämänkin voi kääntää voitoksi, Satu Pihlaja kannustaa:

– Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin: voit oppia uusia taitoja! Jos et ole kovin paljon käyttänyt virtuaalisia yhteyksiä, tämän voisi ottaa kokeiluna, että miten se lähtisi sujumaan.

Etäyhteys auttaa myös meitä kestämään paremmin epävarmuuden ja stressin tunteita. Ei tarvitse kyyhöttää kotona yksin, tyystin ilman työyhteisön tukea.

– Videoyhteyttä voi palavereissa kokeilla ja fiilistellä: onko parempi jutella niin, että kuva näkyy vai pelkän äänen varassa? Usein olemme vähän rohkeampia ilmaisemaan itseämme ilman näköyhteyttä. Nolostuttavista asioista ja hankalista aiheista on joskus helpompi puhua etäyhteydellä. Tämä on huomattu nettiterapiassakin.

Ota oma luovuus käyttöön: miten palaverit voisi toteuttaa eri keinoin? Erityistilanteessa voi havainnoida, mikä omassa työssä toimii.

– Monella tulee suhteellisuudentajua: mikä oikeasti on tärkeää. Nyt voi myös huomata, että etätyömahdollisuus on positiivinen asia, Satu Pihlaja sanoo.

Tässä tilanteessa voi pysähtyä pohtimaan omaa työskentelyään laajemminkin. Mistä saat motivaatiota, mikä työssäsi toimii ja miten sitä voi kehittää?

Voit myös ajatella, että kotona pysyminen on hyvä asia ja tärkeää koko Suomen kannalta koronaepidemian takia. Tästä voi saada lisämotivaatiota.

– Vältetään katastrofointia. Mennään päivä kerrallaan ja pyritään olemaan rauhallisella mielellä. Juuri nyt kaikki on hyvin.

Asiantuntija: psykologi Satu Pihlaja on kirjoittanut tietokirjoja itsensä johtamisesta ja aikaansaamisesta.