Lähtöasetelma on niin erikoinen, että Helen Macdonaldin H niin kuin haukka -kirjaan (Gummerus) on pakko tarttua. Macdonald, brittiläinen yliopisto-opettaja, pitää Mabel-nimistä haukkaa olohuoneessaan, kulkee kotikaupungissaan ja sen luonnossa lintu kädellään ja opettaa sitä metsästämään.

Kirja on sekoitus luontodokumenttia, päiväkirjaa surusta ja esseetä kirjailija T. H. Whitesta, mutta määritelmistä viis. On vain väkevästi, runollisesti ja kauniisti kulkeva teksti ja tarina. Harvoin olen lukenut näin rehellistä ja paljasta kuvausta surusta. Isän kuolema lamaannuttaa Macdonaldin. Hänen luottamuksensa maailmaan on mennyt ja sydämensä hajonnut tomuksi. Haukan lennättäminen auttaa pakenemaan todellisuutta – ja löytämään polkuja takaisin ihmisten luokse.

Arvio on julkaistu Eevan numerossa 8/16.