Sosiaalisen median ihmissuhde­keskusteluissa ikävä ja haitallinen käyttäytyminen nimetään nykyään usein toksisuudeksi. Puhutaan toksisista ihmisistä, toksisista parisuhteista ja toksisesta positiivisuudesta.

Tavallisimpia ihmissuhteita vahingoittavia toimintamalleja ovat hyökkäävyys, vetäytyminen, halveksunta, epärehellisyys, toisen rajojen ylittäminen, vastuun välttely ja vaikeus ymmärtää omaa tai toisen mieltä. Näin määrittelee psykoterapian erikoispsykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Lotta Heiskanen Terveystalosta.

”On ihmisiä, joiden käytös ihmissuhteissa on väkivaltaista, manipulatiivista tai epärehellistä ja tällä tavalla vahingollista”, Heiskanen sanoo.

”Mutta on myös paljon tilanteita, joissa on yhden syyllisen sijaan kaksi keskenään konfliktissa olevaa ihmistä. He ikään kuin ruokkivat toisiaan ja ylläpitävät konfliktia, vaikka kumpikin saattaa tuntea, että itse on uhri ja toinen syypää.”

Heiskanen sanoo, että usein on helpompi nähdä ja kuulla, mitä haitallista joku toinen tekee suhteessa. Itseään on vaikeampi hahmottaa, koska aistit suuntautuvat ulospäin.

Vaikka omien haitallisten uskomusten ja toimintamallien tunnistaminen voi olla hankalaa, siihen kannattaa ryhtyä. Toimimattomien mallien tunnistaminen auttaa toimimaan rakentavasti. Kun katsot peiliin ja otat uudella tavalla vastuuta itsestäsi, hyvä vaikutus voi ulottua kaikkiin ihmissuhteisiisi.

En ole riittävän hyvä. Hän jättää minut kuitenkin. Ehkä on parempi, että lähden itse ensin.

Haitalliset uskomukset ovat tavallisia ja usein tiedostamattomia tapoja ajatella ja toimia ihmissuhteissa. Monet niistä syntyvät jo lapsuudessa.

”Psykologiassa niitä kutsutaan kiintymysmalleiksi”, psykologi ja psykoterapeutti Saara Salo sanoo.

Jos olet jo pienenä tuntenut, ettei kukaan auta tai lohduta, kun tarvitset tukea, sama tyytymättömyys voi kalvaa vielä aikuisuudessakin. Saatat ehkä vaatia kumppaniltasi liikaa ja olla jatkuvasti vähän pettynyt. Sinun voi olla vaikea luottaa siihen, että muut haluavat vilpittömästi auttaa.

Jos taas olet oppinut, että vaikeat tunteet on syytä piilottaa, sinun on ehkä vaikea tunnistaa tai näyttää surua tai yksinäisyyttä. Saatat vetäytyä ihmissuhteissasi.

”Se taas vahvistaa omaa uskomusta siitä, että kun on paha olo, kukaan ei auta. Vaikka eihän kukaan voikaan, jos et ole kertonut pahasta olostasi kenellekään.”

Saara Salon mukaan ahdistuksen, vaativuuden tai alavireisyyden taustalla voi olla vääriä luuloja itsestä.

”Esimerkiksi uskomukset omasta huonommuudesta voivat johtaa siihen, että vahingossa sabotoi ihmissuhteitaan. Syynä on se, ettei usko, että voi tulla omana itsenään rakastetuksi tai hyväksytyksi.”

Jos haluat tunnistaa omat kipupisteesi, pohdi, toistuvatko tietyt toimintamallit ihmissuhteissasi. Reagoitko yhä pahaan oloon samoin kuin lapsena?

”Tärkeimmät uskomukset näkyvät usein muissakin ihmissuhteissa kuin parisuhteessa. Ystävät kyllä tietävät, kuka aina vetäytyy, kun on paha mieli, ja kuka kuormittaa omilla asioillaan kysymättä kertaakaan, mitä kuuluu.”

Vaikka moni ajatus- ja käyttäytymismalli saa alkunsa lapsuudessa, myös aikuisuuden ihmissuhteilla ja kokemuksilla on merkitystä. Saara Salon mukaan esimerkiksi sairastuminen tai läheisen menetys voi muokata käsitystä itsestä ja maailmasta. Jos vaikeissa tilanteissa läheisesi tukevat, voit saada kokemuksen siitä, että olet arvokas ja sinusta huolehditaan.

Salon mielestä hyvä keino tunnistaa haitallisia uskomuksiaan ja toimintatapojaan on miettiä, kuinka toimit tilanteissa, joissa pahoitat mielesi.

Joku saattaa lähteä lenkille ja yrittää unohtaa koko ikävän asian eikä kerro pahasta mielestään kenellekään. Toisella voi taas olla koko ajan sellainen olo, että vaikka kuinka puhuu huolistaan, kukaan ei oikein ymmärrä tai ota niitä tosissaan.

Salon mukaan yksi havahtumisen paikka voi olla, jos tunnet itsesi jatkuvasti yksinäiseksi, vaikka elämässäsi on läheisiä ihmisiä. Silloin oman mielen esteet eivät anna ottaa tukea vastaan.

Salo kehottaa pohtimaan, kuinka helppoa tunteista puhuminen sinulle on. Ilmaisetko pahaa mieltäsi riitelemällä tiskeistä vai pystytkö sanomaan, mistä oikeasti kiikastaa?

”Huolestuttavaa on, jos toistuvasti ei pysty puhumaan läheisessä suhteessa mistään oikeasta vaan vetäytyy tai on ärtynyt, vihainen tai tyytymätön. Silloin pitää pysähtyä puhumaan, mistä kaikesta se johtuu.”

Kun opit tunnistamaan haitalliset uskomukset, on hyvä pohtia, pitävätkö ne paikkaansa. Lotta Heiskanen kannustaa rehelliseen itsetutkiskeluun.

”Voit miettiä, mitä todistusaineistoa on uskomusten puolesta ja mitä vastaan. Vietkö toiminnallasi tilannetta arvojesi mukaiseen ja toista kunnioittavaan suuntaan?”

Sen sijaan, että vain leimaat muut hankaliksi, mieti, oletko itse mahdollistanut ihmissuhteen rakentumisen sellaiseksi kuin se on – jättänyt esimerkiksi toistuvasti omat tarpeesi ilmaisematta.

Saara Salon mukaan tärkeintä on toimia tietoisesti toisin. Jos avun pyytäminen tuntuu vaikealta, voit sanoa puolisolle tai ystävälle suoraan, että tämä on minulle hankalaa, mutta yritän.

”Jos taas ongelmasi on epävarmuus siitä, ymmärtääkö kukaan, voit miettiä, voisiko toinen kuitenkin olla ihan tosissaan. Ei kannata pudota omaan hätään vaan ottaa vastaan se tuki, jota saa.”

Ihmissuhteissa on aina useampi osapuoli, eikä kaikki ole omien uskomusten syytä. Saara Salon mielestä parisuhteessa on hyvä pohtia sitäkin, millaisia ajatus- ja käyttäytymismalleja oma puoliso on omaksunut.

”Joskus toksinen-sanaa viljellään riidellessä. On hyvä miettiä, onko kyse oikeasti siitä vai pikemminkin siitä, ettei uskalleta puhua oikeista asioista. Puhutaan vaikka ajankäytöstä tai rahasta, kun oikeasti pelätään, että toinen ei välitä omista tarpeista.”

Jokainen voi silti muuttaa vain itseään, Salo muistuttaa. Jos jossakin ihmissuhteessa on jatkuvasti huono ja tukahdutettu olo, siitä irtautuminen voi olla paikallaan.

Lotta Heiskasen mukaan väkivaltaisista tai manipulatiivista suhteista lähteminen on usein välttämätöntä.

”Ihmissuhteissa on paljon hankalia asioita, joita voidaan korjata, ja virheitä tekee joskus jokainen. Tärkeintä on ottaa vastuu ja pyrkiä korjaamaan ne. Jos se ei ole mahdollista, vaihtoehdoksi jää tuhoavan ihmissuhteen katkaiseminen.”

Saara Salo sanoo, että on hyvin tavallista kertoa itsestään ja suhteistaan tietynlaista tarinaa.

Monella on tapana vitsailla vaikka siitä, että nämä minun parisuhteeni nyt aina kariutuvat, tai hokea jo etukäteen, että tuskin tästäkään suhteesta mitään tulee. Se johtuu Salon mukaan siitä, että pettymykset yleensä muistaa syvemmin kuin ilot.

”Ihmisellä, jonka parisuhteet ovat katkenneet, voi olla hirveän hyviä ja tyydyttäviä ystävyyssuhteita. Niitäkin pitää osata arvostaa.”

Salo kannustaa kiinnittämään tietoisesti huomiota hyviin kohtaamisiin ja onnistuneisiin ihmissuhteisiin ja vaalimaan niitä mielessään. Ne voivat rohkaista toimimaan jatkossa paremmin.

”Joskus käyttäytyminen muuttuu ennen uskomusta. Pitää vain uskaltaa toimia toisin.”

Juttu on alun perin julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 2/23.