Venyttelyä, särkylääkekuuri vai lepoa? 80 prosenttia aikuisista kärsii jossain elämänsä vaiheessa alaselkäkivuista ja pohtii, mikä vaivaa helpottaisi. Koska alaselkä sijaitsee kehon keskellä, sen kipeytyessä niin istuminen, käveleminen kuin makaaminenkin voivat tuottaa tuskaa.

Coronarian alaselkäkipuihin erikoistunut OMT-fysioterapeutti Vesa Lehtola nimeää alaselän kehon tukipilariksi, joka vaikuttaa ratkaisevasti liikkumiseen ja koko olemukseen. Jos alaselkä on esimerkiksi toiselta puolen jäykkä, saman puolen hartiat voivat keinahtaa vinoon.

Aina alaselkäkipu ei johdu selästä. Jos jaloissa on pituuseroa tai lonkankoukistajat kiristävät, alaselkä kuormittuu toispuoleisesti, mikä voi aiheuttaa kolotusta.

Vaikka alaselkäkivut ovat yleisiä, ne ovat lähes aina vaarattomia. Vain alle viisi prosenttia johtuu kasvaimesta, tulehduksesta, murtumasta tai selkärankareumasta. Loput kolotukset määritellään hyvälaatuisiksi epäspesifeiksi kivuiksi.

Harvoin tiedetään tarkasti, mikä tuntemuksia aiheuttaa. Syynä voi olla selkärangan nikamia yhteen liittävä fasettinivel, lantion molemmin puolin sijaitseva si-nivel tai lihasjumi. Lehtola vakuuttaa, että epämääräisiltäkin vaikuttavat vaivat saadaan lähes poikkeuksetta hoidettua joko harjoitteilla, tulehduskipulääkkeillä tai manuaalisella terapialla. Joskus kipu kaikkoaa itsestään.

Olipa särky akuuttia noidannuolityyppistä tai pitkäkestoista, pysy liikkeessä. Aiemmin kehotettiin liikkumaan kivun sallimissa rajoissa, nykyään sanotaan, että lievää kipua saa tulla.

Nikama, välilevy, nikama, välilevy – näin rakentuu selkäranka. Välilevyt tukevat selkärankaa, toimivat iskunvaimentimina ja mahdollistavat selkärangan taipumisen ja kiertymisen.

Välilevyt rappeutuvat ikääntyessä, jolloin selän toiminta kangistuu. Välilevyt kaipaavatkin liikettä ja vilkasta aineenvaihduntaa pysyäkseen elinvoimaisina. Jatkuva istuminen, mutta myös raskas ja yksipuolinen liike, kuten lapiointi samaan suuntaan tai hoitotyöhön liittyvä potilaiden siirtely, kuluttavat välilevyjä.

Selkäkipuisen lempilaji on sauvakävely. Siinä käden tukipinta tulee maata kohti ja selkä saa joka askeleella pientä kannattelua. Myös kävely ilman sauvoja, vesijuoksu ja -jumppa, uiminen ja keppijumppa tekevät välilevyille nannaa. Tärähtely taas rasittaa kipeää selkää, joten maastopyöräily ja ratsastus kannattaa vaihtaa hetkeksi rauhallisempiin lajeihin.

Pidä huoli myös vatsa- ja selkälihaksistasi. Niitä voit treenata turvallisesti kuntosalilaitteissa. Ylläpidä liikkuvuutta tekemällä päivittäin selän kiertoja, eteen- ja taaksetaivutuksia sekä lantion pyörittelyä.

Stressissä ja masennuksessa keho erittää stressi­hormoni kortisolia, joka pahentaa ­kivun kokemusta. Mielekäs tekeminen, kuten liikunta ja ystävien tapaaminen, lisää hyvän olon hormoneja, jotka vähentävät kivun tunnetta.

Notkoselkä ei automaattisesti ennusta selkävaivoja, toisin kuin usein luullaan. Sen sijaan ylipaino rasittaa alaselkää, ja tupakointi nopeuttaa välilevyjen ikääntymistä ja hidastaa mikroverenkiertoa, mikä taas heikentää selän tukirakenteita.

Välilevyn pullistuma aiheuttaa alaraajan puutumista ja selkä- ja jalkakipua. Istuma­työstä tai kovasta rasituksesta johtuva vaiva todetaan magneettikuvassa. Suuri osa paranee itsestään.

Pyöristä selkä konttaus­asennossa ensin kissa-asentoon ja notkista selkä sitten lehmäasentoon. Ässä liike lisää liikkuvuutta ja vilkastuttaa verenkiertoa. Se on simppeli ja turvallinen jopa silloin, kun selkä vihoittelee.

Vaikka alaselkäkivun aiheuttajaa ei aina saada selville, kivun perusteella voidaan suunnitella yksilölliset hoitokeinot. Jos kipu liittyy esimerkiksi asennon vaihtamiseen tai johonkin tiettyyn liikesuuntaan, kuten eteen tai sivulle taivuttamiseen, puhutaan liikehäiriö­kivusta.

Kivuliasta liikettä alkaa herkästi välttää, jolloin syntyy virheasentoja. Ne voivat aiheuttaa kipuja myös muualle kehoon. Alaselän arastelu voi näkyä esimerkiksi siten, ettei lonkka ojennu kunnolla kävellessä.

Siksi kannattaakin hakeutua fysioterapeutin tai osteopaatin vastaanotolle. He osaavat ohjata harjoitteita, joiden avulla selän liike palautuu normaaliksi ja kivuttomaksi.

Jatkuva, aaltoileva selkä­jomotus on yleensä peräisin välilevyistä. Aineenvaihdunnan kiihdyttäminen lempeällä liikkeellä saattaa helpottaa oloa. Voit myös kokeilla kipulääkekuurina parasetamolia tai ibuprofeenia. Jos kuuri ei auta viikossa, mene lääkäriin.

Mene vastaanotolle myös, jos kipu yltyy sietämättömäksi tai se etenee jalkoihin tai muualle kehoon tai jalat puutuvat tai muuttuvat tunnottomiksi. Kyse voi olla hermojuuren pinteestä eli välilevyn pullistumasta.

Jos selkäkipuun liittyy virtsan- tai ulosteenkarkailua tai genitaalialueen tunnottomuutta, lähde lääkäriin heti. Syy voi olla selkäydinkanavan ahtauma, joka voi vaatia leikkausta.

Asiantuntija: alaselkäkipuihin erikoistunut OMT-fysioterapeutti Vesa Lehtola, Coronaria.

Juttu on julkaistu aiemmin Kauneus ja Terveys -lehdessä 04/2023.