Anu Tevanlinna, 41, psykologi:

Syöminen voi tuoda hetkeksi mielihyvää. Jos sillä yrittää parantaa oloaan, ikävät tunteet yleensä palaavat tai voimistuvat syömisen jälkeen. Herkuttelusta voi rakentua itseään vahvistava kehä, josta on vaikea irrottautua.

Käytän asiakkaideni kanssa STOP-harjoitusta. Kun mieliteko iskee, kokeile. Harjoitusta toistamalla näet napostelun taustalla olevia syitä ja voit tehdä toisin.

Katri Pirinen, 50, entinen lohtusyöjä:

Tajusin, että minulla on ongelma, kun en jaksanut nousta kolmanteen kerrokseen puuskuttamatta.

Hain lohtua elämäni tyhjyyteen ja saamattomuuteeni herkuista, mutta ne eivät vieneet pahaa oloani pois. Olin työtön, yksinäinen ja eronnut lasteni isästä. Voin huonosti ja minulla oli ylipainoa.

Pääsin lohtusyömisestä eroon hiljalleen. Lähdin tyttäreni kanssa ryhmäliikuntatunnille ja innostuin. Opettelin syömään viisi terveellistä ateriaa päivässä. 

Ensimmäiset viikot ilman herkkuja olivat rankkoja. Olin tottunut vain yhteen lämpimään ateriaan päivässä, joten aluksi tuntui, että syön itseni hengiltä. Vaikka uusi ruokarytmi vaati opettelua, huomasin pian, ettei minulla enää ollutkaan tarvetta herkutella.

Tarja Himberg, 45, ravitsemusterapeutti:

Jokaisella saa ja pitää olla herkkuhetkiä. Olennaista on oppia erottamaan, syökö ikävään tunteeseen. Tai onko kenties nälkä?

Lohtusyöminen on ongelma, jos syömisestä tulee ainoa helpotus stressiin tai pahaan oloon ja se haittaa terveyttä ja jaksamista.

Ota käyttöön säännöllinen ateriarytmi. Luovu saman tien dieeteistä ja kuureista. Huolehdi, että ruoka on ravitsevaa, sitä on riittävästi ja tulet siitä kylläiseksi.

Nautinto ei saa kietoutua vain syömisen ympärille. Lohtusyöjän on tärkeä löytää muitakin asioita, jotka tuovat hyvää oloa elämään. Mieti valmiiksi asioita, joista nautit. Kun herkkuhimo iskee, musiikin kuuntelu tai ystävälle soitto voivat joskus riittää.