– Kolmannen lapsemme synnytys käynnistyi kotona. Olin kontillani eteisen lattialla, kun yhtäkkiä tuli tarve ponnistaa. Kun ähkin siinä römpsä levälläni, eteiseen pelmahti viisi palomiestä. Yksi palomiehistä tuli apuun, kun mieheni otti vauvan vastaan.
Nelikymmenpäinen yleisö kuuntelee Laura-Kaisa Lampelan tarinaa Kansallisteatterin Lavaklubilla Helsingissä. Meneillään on Sis. Klubi -niminen synnytystarinailta, jossa lavalle nousevat kertovat omia synnytyskokemuksiaan.
Syntymän ihme naurattaa ja itkettää. Moni on tullut baariin vauvan kanssa.
Synnytys on niin intiimi ja ravisuttava kokemus, että sen muistaa lopun elämää. Mutta miksi kokemuksia pitää tulla kertomaan yleisön eteen?
– Synnytyskokemukset ovat perinnetietoa, jotka eivät enää siirry luonnostaan sukupolvelta toiselle. Ei juuri ole tilanteita, joissa istuttaisiin kylän vanhempien ja viisaiden kanssa yhteen jakamaan kokemuksia. Idea tuli Jenkeistä, Anna-Riitta Kässi (kuvassa) kertoo.
Anna-Riitta on doula ja seksuaalikasvattaja, joka hurahti synnytyksiin saatuaan esikoisensa seitsemän vuotta sitten. Kieltenopettaja kouluttautui doulaksi, eli synnyttäjän tukihenkilöksi, ja on päässyt siinä roolissa mukaan yli 30 synnytykseen.
Hän myös tekee yrityksensä kautta imetysohjausta ja kouluttaa pian uusia doulia. Anna-Riitta kutsuu itseään synnytysnarkkariksi.
– Ei ole yhdentekevää, millainen kokemus synnytyksestä jää. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia koko perheen elämään, hän sanoo.
Synnytys vaikuttaa tunteisiin syntynyttä vauvaa kohtaan. Vaikea ja traumaattinen synnytys vaikeuttaa kiintymyksen muodostumista, kun taas hyvä kokemus edesauttaa tunteiden kehittymistä.
– Hyvä synnytys parantaa itsetuntoa. Sen jälkeen näkee kehonsa ja koko potentiaalinsa aivan uusin silmin. Moni sanoo, että myönteinen synnytyskokemus paransi seksielämääkin potenssiin miljoona, Anna-Riitta sanoo.
Synnytystavalla ei ole väliä.
– Ei ole väliä, tarvitsiko epiduraalin vai ei. Merkittävin asia on se, miten tuli kohdelluksi ja kuulluksi synnytyksen aikana.
Doulan asiakkaaksi tulee usein äitejä, joita jokin edellisessä synnytyksessä on jäänyt kaihertamaan.
Tapaamisessa ennen synnytystä doula auttaa äitiä valmistautumaan.
Kaivamme yhdessä esiin synnyttäjän oman voiman.
Synnytyksessä doula tukee, hieroo ja kannustaa synnyttäjää yhdessä puolison ja tukihenkilön kanssa.
– Kätilöt suhtautuvat yleensä hyvin. Olemme voimavara, emme kilpailija.
Doulat ovat vielä isompien kaupunkien juttu, mutta doulia alkaa olla jo aina pohjoista Lappia myöten.
Kässi näkee, että synnytyksiin resurssoidaan liian vähän rahaa. Iso osa kätilön ajasta menee paperityöhön.
Äitien epävarmuus on lisääntynyt. Kätilöt poistuivat äitiysneuvoloista 1990-luvulla, ja synnytysvalmennukset ovat siirtyneet nettiin.
– Ehkä näiden takia doulien kysyntä kasvaa koko ajan.
Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 16/2018.
