
Mittari Helsingin Herttoniemen Tuorinniemen rannassa näyttää, että merivesi on kaksiasteista. Katri Myllykoski painaa uimakopin oven kiinni ja kävelee laiturille. Jaloissa hänellä on kumiset uimatossut, päässä villapipo.
Katri heittää pyyhkeen päältään laiturin puupenkille ja jatkaa uimatikkaille. Hän laskeutuu yhdeksän askelmaa kohti tummana lainehtivaa vettä ja pulahtaa.
– Kylmässä vedessä uimisen jälkeen olo on niin euforinen, etten ihmettele yhtään, että lajin suosio on kasvanut viime vuosina, Katri sanoo.
Tietysti on paljon heitäkin, joiden on vaikea käsittää, kuka haluaa uida avovesissä muulloin kuin kesällä.
– Kyllähän meitä talviuimareita pidetään vähän friikkeinä, Katri sanoo ja hymyilee.
Vilukissa syttyy
Katri oli innokas uimari jo lapsena. Hänen piti päästä järveen heti, kun jäät sulivat.
Aikuisena hänestä kuoriutui vilukissa. Sisko innostui avantouinnista ja yritti houkutella Katrin mukaansa.
Ei ole minun juttuni, Katri tuumi.
Vuonna 1998 perhe vietti joulua mökillä Saarijärvellä. Sisko haastoi kaikki uimaan avantoon. Pakkanen paukkui parissa kymmenessä asteessa.
– Ajattelin, että jos en kuole, saan keuhkokuumeen.
Siskon mies sahasi avannon moottorisahalla, rantasauna lämmitettiin. Pakkohan se oli uskaltaa.
– Mietin, että helkkari, minähän olen perheestä se, joka aikoinaan ui kylmissä vesissä.
Katri kävi avannossa aattona, joulupäivänä ja tapaninakin. Hän oli koukussa.
– Kun pääsin maalta takaisin kaupunkiin, soitin heti liikuntavirastoon ja kysyin, minne pääsen uimaan.
Uintipaikka löytyi Seurasaaresta. Pari vuotta myöhemmin Katri puolisoineen muutti Herttoniemeen.
Tuorinniemen uimalaiturista tuli hänen lempipaikkansa ja Katrista uintiseura Herttoniemen Hylkeiden aktiivijäsen.
Uni parani, flunssat kevenivät
Trendilajilla on harrastajia jo 150 000, Suomen Ladusta arvioidaan.
Katri on huomannut, että talviuinti parantaa hänen unenlaatuaan. Flunssat ovat lievempiä kuin aiemmin.
Tutkimusten mukaan säännöllinen kylmässä uiminen parantaa vastustuskykyä. Se myös lievittää kehon kiputiloja, kuten nivelsärkyjä.
Parhaat tarinat Katri on kuullut muilta harrastajilta: talviuinti on vienyt nivelvaivat ja selkäkivut.
– Se virkistää väsyneen ja rauhoittaa stressaantuneen, Katri sanoo.
Katrilta kylmässä uiminen on kukistanut ärtymyksen aiheen nimeltä talvi.
– Talvi oli minulle ennen pelkkää kärvistelyä. En ole koskaan välittänyt perinteisistä talviurheilulajeista, kuten hiihdosta tai luistelusta.
Katri ui ympäri vuoden niin uimahalleissa kuin avovesissä. Lisäksi hän pyöräilee ja lenkkeilee. Hänen tavakseen on tullut heittää kävelylenkki Tuorinniemen rannan lähimaastossa ennen uimista.
– Kylmään veteen on mentävä lämpimänä. Jos palelee valmiiksi, kylmä vesi vain pahentaa tilannetta.
Uinti on tehokasta tuuletusta työviikon jälkeen.
– Käyn uimassa useimmiten viikonloppuisin. Olen vuosia suunnitellut tulevani aamulla ennen töihin lähtöä, mutta olen niin aamu-uninen.
Terveyshyödyt saa lyhyessäkin ajassa, kunhan käy säännöllisesti.
– Tämä on kiireisen unelmaharrastus, jos ei kastele päätään. Vedessä ei tarvitse lillua kauaa, vaan puolesta minuutista minuuttiin riittää.
Kun leutoina talvina avanto jää vain haaveeksi ja maisemat lumipeitteen puutteesta harmaiksi, voi ihailla meriveden kirkkautta. Leviä ei näy talvisin.
Aloita rauhallisesti
Kirosanoja kantautuu laiturilta uimakopille asti, kun Katri on saanut vaihdettua uimapuvun ulkovaatteisiin. Katria hymyilyttää.
– Yleinen reaktio ensikertalaisilla.
Hän on iloinen, että yhä useammat uskaltautuvat lajin pariin.
– Korona on tehnyt hyvää avovesiuinnin suosiolle. Kun uimahallit ovat olleet välillä kiinni, monia on alkanut houkuttaa avovesissä uiminen.
Katri kehottaa ensikertalaisia aloittamaan rauhallisesti. Elimistö tottuu kylmään vähitellen, joten ensimmäisillä kerroilla kannattaa vain kastautua.
Katrilta kysytään usein, kuinka ihmeessä avantoon uskaltaa mennä.
– Pitää vain päättää menevänsä. Siinä vasta kylmettyy, jos jää portaiden puoliväliin hannaamaan.
Kylmässä vedessä hengitys voi aluksi salpaantua. Se on Katrin mukaan normaalia ja menee yleensä ohi.
– Tärkeää on pysyä rauhallisena. Hetken uiskenneltuaan tulee levollinen olo, ja kylmyys häipyy.
Katri pyrkii olemaan vedessä niin kauan, että keho rauhoittuu. Jos kädet ja jalat tuntuvat kohmettuvan, hän nousee vedestä pois.
– Uinnin jälkeen ei ole kylmä, vaan laiturilla voi kuivatella kaikessa rauhassa ennen pukukoppiin menoa. Silloin ei ole kiire enää minnekään.
Riisu ja pulahda
Lämpimät varusteet varmistavat, ettei harrastus mene jäihin. Talviuimarin kannattaa suojata pää, jalat ja kädet huolellisesti.
Tuote-esittelyt: Riikka Väänänen
Katri Myllykoski, 57
Koti: Helsingissä
Työ: työskentelee laadunhallintatehtävissä
Perhe: puoliso
3 syytä harrastaa talviuintia
1. Se parantaa vastustuskykyä. Immuunitoiminta aktivoituu kylmän veden vaikutuksesta. Talviuinti lisää paikallisverenkiertoa ja voi helpottaa siksi lihasten ja nivelten tulehduksia.
2. Se tuottaa mielihyvää, sillä aivolisäkkeestä vapautuu betaendorfiinia. Kylmässä uimisen on todettu parantavan myös stressin sietokykyä ja unenlaatua.
3. Se vilkastaa aineenvaihduntaa ja auttaa elimistöä polttamaan rasvoja tehokkaammin. Kylmässä vedessä uiminen lievittää reuman ja astman oireita, kun aivolisäkkeestä vapautuu ACTH-hormonia.
Lähde: Suomen Latu
Innostuitko?
Löydä lähin talviuintipaikkasi liikuntapaikat.fi-sivuilta ja tiedustele tutustumistapahtumista. Verkkokursseja järjestetään myös.
Lue talviuimarin ohjeet ennen ensipulahdusta osoitteessa suomenlatu.fi.
Uintipaikkoja ylläpitävät kunnat ja paikallisseurat sekä saunaseurat. Saunaseurojen etuna on, että uinnin jälkeen pääsee saunaan lämmittelemään. Jäsenmaksu on usein korkeampi, ja paikkaa voi joutua jonottamaan.