”Minusta tuli äiti vähän alle kolmikymppisenä. Esikoinen oli vasta kahdeksan kuukautta, kun aloin odottaa kuopusta. Raskauskilot lähtivät pikkuhiljaa imetyksen aikana, mutta olin heikompi kuin ennen lapsia. Tunsin oloni aikaansaamattomaksi ja väsyneeksi.

Se oli alkusysäys elämänmuutokselle.

Ensin aloitin kävelylenkit. Nuorempana olin harrastanut juoksemista ja juossut maratoninkin.

Kun yritin synnytysten jälkeen juosta, trikooni kastuivat sadan metrin jälkeen pissasta. Lantionpohjanlihakseni olivat niin huonossa kunnossa.

Kävelyn ohella aloin tehdä kotijumppia. Lihaskuntoni oli aivan nollissa, sillä en ollut treenannut sitä aiemmin.

Edistystä tuli nopeasti. Ensimmäisellä viikolla jaksoin tehdä yhden punnerruksen, toisella viikolla jo kaksi.

Tyytyväisyys kehooni kasvoi, kun lihaskuntoni parantui. Huomasin, että olenkin vahva ja pystyn moneen.

Nykyisin treenaan monipuolisesti. Käyn salilla, teen kotijumppia, kävelen, venyttelen ja juoksen taas. Teen jotain joka päivä.

Kun aloitin personal trainerina kahdeksan vuotta sitten, tunsin ulkonäköpaineita. Ajattelin, että minun pitää olla hyväkuntoisen näköinen, jotta olen uskottava.

Somessa olen kuitenkin saanut silti eniten kiitosta siitä, että olen tavallinen. Olen normaalipainoinen ja terveen näköinen mutta en huippuunsa viritetty.

Ulkonäköäni on kritisoitu myös. Jaoin somessa talvella itsestäni avantokuvan. Yksi nainen oli kommentoinut kuvaan, että onpa huono kuva vatsastani.

Kymmenen vuotta sitten kommentti olisi mennyt ihon alle. Nyt se ei kuitenkaan hetkauttanut mitenkään, sillä tunnen oloni hyväksi. Kehoni on jäntevä ja kestävä.

Herkuttelen lähes päivittäin. Olen makean perään ja rakastan pullaa ja karkkia. Syön säännöllisesti kaikkea.

Nukkuminen on minulle pyhä asia, ja menen sänkyyn jo kymmenen aikaan myös viikonloppuisin. Tarvitsen kahdeksan tuntia unta. Jos en nuku tarpeeksi, minusta tulee ikävä ja flegmaattinen.

Ihonhoidossa tärkeintä on kosteuttaminen. Ihoni on kuivunut iän myötä, ja saatan käyttää yövoidetta päivälläkin. Kosteutettu iho näyttää paremmalta. Lisäksi olen käyttänyt kollageenia sisäisesti kolme vuotta.

Kynsissäni on geelilakkaus. Se on kestävä ja kätevä, ja olen ylpeä kauniista käsistäni. Kynteni lakataan noin kolmen viikon välein, ja samalla kulmani värjätään.

Minulle tuo voimaa se, että olen nelikymppisenä saanut rakennettua elämästäni tasapainoisen paletin, jossa on aikaa perheelle, itselle, työlle ja harrastuksille. Kun kokonaisuus on kunnossa, pystyn vaikka mihin.”