”Elin nuoruuteni 1990-luvulla. Silloin alkoholia käytettiin yleisesti nuorten keskuudessa. Olin varsinainen pick me girl eli koin olevani hauskempi ja rennompi kuin muut tytöt hakemalla käytökselläni miehiltä hyväksyntää, mitä kadun kovasti. Kyse oli lopulta vain sisäistetystä naisvihasta.

Uhosin voivani juoda kaikki pöydän alle. Saatoin olla selvinkin päin, koska usein halusin vain tanssilattialle.

Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä harvemmin olen käyttänyt alkoholia. Kolmikymppisenä ostin joskus olutta kotiin tai avasin viinipullon rentoutuakseni.

Suvussani vaihdevuodet tulevat aikaisin. Olen ollut vaihdevuosilääkityksellä vuodesta 2018 eli 42-vuo­tiaasta. Alkoholinkäyttö pahensi vaihdevuosioireita, joten niiden alettua vähensin sen minimiin.

Kuumat aallot pysyvät vaihdevuosilääkitykseni ansiosta hyvin hallinnassa. Niitä kuitenkin ilmaantuu silloin, kun olen nauttinut alkoholia.

Yleensä en tunne olevani ärtynyt, eivätkä vaihdevuodetkaan nostaneet ärsytystasoani. Mutta alkoholia nauttineena saatan olla nykyisin todella kiukkuinen, enkä siis oikein oma itseni. En ainakaan se paras versio itsestäni, jonka soisin läheisilleni mieluiten joka päivä.

Huomasin vaihdevuosien alkamisen siitä, että ensin kuukautiseni muuttuivat epäsäännöllisiksi ja sitten ­jäivät pois. Minulla oli myös uniongelmia, ja kysyin lääkäriltä, voisivatko niiden takana olla vaihdevuodet. Oli helpottavaa kuulla lääkärin myöntävän, että uusi vaihe on alkanut.

Olen kirjoittanut vaihdevuosista myös Halipula-­blogiini, koska olen halunnut lisätä avoimuutta niihin ­liittyen.

Dramaattinen muutos vähentämiseni ei ollut, vaan se tapahtui pikkuhiljaa. Jääkaapissamme on alkoholittomia ja vähäalkoholisia juomia. Huomasin, ettei minun yksinkertaisesti tee useinkaan mieli holillista juomaa. En ole tuntenut, että luovun mistään tärkeästä, kun luovun alkoholista.

Juominen seuran vuoksi on liiallista kiltteyttä. Jos olen menossa illanistujaisiin, pyydän varaamaan minulle alkoholittomia juomia tai ostan juomani matkalla itse. Alkuillasta juon alkoholittomia, ja loppuillasta saatan ottaa yhden tai pari holillista.

Minun ei ole hankalaa olla sosiaalisesti selvin päin. Olen huomannut, että etenkin töihin liittyvissä iltatilaisuuksissa saattavat nykyään loppua nimenomaan alkoholittomat juomat.

Otin ruuan kanssa viinipaketin, kun hiljattain kävimme puolisoni synttäri-illallisella ravintolassa. Nykyään juon niin vähän, että viisi kuusi kaatoa ruuan kanssa oli ihan liikaa. Älykelloni mukaan yöuneni häiriintyivät moneksi yöksi viininjuonnin takia.

Kelloni ilmoittaa aina aamuisin voimavarat. Ne olivat tosi huonolla tolalla, eli en ollut nukkunut palauttavaa unta.

Kolmen päivän kuluttua kävin treenaamassa, eikä sekään sujunut kunnolla. Treenaan tavoitteellisesti, mikä tarkoittaa sitä, että toivon särkyjen ja kipujen pysyvän poissa. Siihen alkoholi ei vain sovi.

En ole kuitenkaan halunnut lopettaa kokonaan, sillä minä ja puolisoni olemme varsinaisia herkkusuita. Hyvän ruuan kyytipoikana menee mieluusti lasi viiniä. Loppuviini tosin happanee jääkaapissa, kunnes se käytetään johonkin ruokaan.

Suhteeni alkoholiin on nykyisin mutkaton. Käytän sitä silloin kun haluan, mutta useimmiten en. En esimerkiksi koskaan rentoudu viinilasillisella työviikon aikana.”

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 7/2023.