Vuokko Nurmesniemen ikomoderni talo lumoaa

"Ei tänne niin vain sisään pääse”, taiteen akateemikko, tekstiili- ja vaatesuunnittelija Vuokko Nurmesniemi huikkaa kotinsa ovelta. Ovi on kyllä sepposen selällään, mutta sen raamien välissä oleva matala portti on kiinni.
”Tämän on oltava aina suljettuna, muuten oravat tulevat sisälle”, Vuokko selittää ja aukaisee portin merenrantataloon, jota kehystää tuuhea pensasaita. Luontoon sulautuvaa taloa turvaavat ikihongiksi muotoutuneet vahvat männyt.

Vuokon edesmenneen aviomiehen, sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemen 1970-luvulla suunnittelema ateljeekoti Helsingin Kulosaaressa on suomalaisen arkkitehtuurin ikoni. Talon ainutlaatuisuus lumoaa tutun ja vieraan, ja se houkuttelee vuosi toisensa jälkeen ulkomaisia asiantuntijoita luokseen. Moniin lehtiin ja kirjoihin ikuistettu 500-neliöinen talo on ikimoderni – niin hämmästyttävän tuoreennäköinen Nurmesniemen kädenjälki yhä on.

Papanoita fiikuksille

Eteisaulan vaatenaulakolta on avoin näkymä talon merenpuoleiseen päähän, ikkunaseinään. Aurinko kultaa avaraa tilaa ja suodattaa säteitään mäntykaihtimien takaa. Tähän aikaan päivästä säteet heijastavat seinälle komeita varjokuvia lattiaruukuistaan korkeuksiin kohoavista fiikuksista.

Talon kanssa samanikäiset viherkasvit ovat Vuokon mielestä hieman nuokkuvia juuri nyt, koska ne eivät ole saaneet juurilleen pitkään aikaan hirvenpapanoilla kyllästettyä voimavettä. Taiteilija naurahtaa, ettei hänellä ole ollut aikaa käydä papanoita keräämässä.

”Lukuisten matkojeni ja töitteni takia en voinut tänä vuonna ottaa vastaan tanskalaisia korkeakouluopiskelijoitakaan, jotka ovat käyneet kodissani opintomatkalla vuosittain”, Suomen kansainvälisesti tunnetuin vaate- ja tekstiilisuunnittelija harmittelee.

Puussa tulevaisuus

Taiteilija Vuokko Nurmesniemi luo nimeään kantavalle tuotemerkilleen koko ajan uutta. Sen lisäksi hän on mukana vaikuttamassa suomalaisen muotoilun tulevaisuuden kehittämiseen ja eteenpäin viemiseen. Vuokko Nurmesniemen mielestä nyt olisi viisasta puhua puun jalostamisesta ja sen käyttämisestä muotoilussa entistä laajemmin.

Visionäärinä hän toivoo myös Euroopan huomattavasti tiukempaa yhdentymistä, että se pystyisi vastaamaan idän ylivertaiseen tehokkuuteen.

”Meidän pitäisi koko Euroopan alueella koota voimamme yhteen. Jos emme pidä puoliamme, meiltä viedään kohta kaikki”, hän varoittelee.

Vuokkomaisen tyylikkäästi pukeutunut taiteilija tarjoaa kahvia ja italialaisia pikkuleipiä. Kahvipöydän päästä voi ihailla samalla silmäyksellä ateljeekodin jokaista kerrosta. Sen mahdollistavat erikoinen kattorakenne ja vain muutamalla väliseinällä eristetty avoin tila.

Vuokko Nurmesniemi piirtää kädellään kaaren yli huoneiston: ”Minun elämäni roinaa!”

Kodin kalusteet ovat Antti Nurmesniemen käsialaa. Sisustusratkaisut ovat Vuokon.

Esineissä elävät muistot pariskunnan lukemattomista ulkomaanmatkoista ja ystävien sekä ihailijoiden lahjoista. ”Kaikki esillä oleva muistuttaa minua miehestäni ja ihanasta yhteisestä elämästämme. Kotimme – minun silmiini niin meidän näköinen”, Vuokko lausuu.

Talon ylintä kerrosta taiteilija Nurmesniemi kuvaa pesäksi – intiimiksi omaksi tilaksi, jonne on sijoitettu muun muassa makuu- ja olohuone. Seuraava taso on sisääntulokerros. Tässä kerroksessa talon emäntä seurustelee vieraittensa kanssa, ja hän kutsuukin paikkaa kahvitilaksi. Sen takana, muutama rappuaskelma alaspäin, on kodikas keittiö. Ja kun laskeudutaan vielä vähän alemmaksi, tullaan jo merenpinnan alapuolelle. Siellä ovat muun muassa Vuokon studio, arkistotilat ja saunaosasto.

Tutulla tontilla

Tontti, jolle Nurmesniemet rakensivat unelmiensa kodin, oli heille ennestään tuttu, sillä avioparilla oli tuohon aikaan toimisto vastapäisessä Wihurin talossa.

”Tonttia peitti nurmikko. Meillä oli Antin kanssa tapana katsella sitä ja haaveilla nurmikon paikalle taloa. Sitten eräänä talvisena sunnuntaina huomasimme lehdessä myynti-ilmoituksen ja me saimme tämän tontin! Antti alkoi piirtää, ja kohta taloa rakennettiin. Sitä tehtiin yhtä kauan kuin lasta odotetaan – yhdeksän kuukautta”, Vuokko Nurmesniemi muistelee.

Japanin ilot

Nurmesniemien kodissa voi nähdä vaikutteita japanilaisesta kulttuurista, johon aviopari sai yhteisinä vuosinaan tutustua perinpohjin. Ensimmäisen kerran Nurmesniemet luennoivat Japanissa jo 1960-luvun puolessa välissä, ja sen jälkeen monen monituista kertaa.

Vuokosta tuli myös japanilaisten suunnittelijoiden idoli. Yksi heistä on maailmalla arvostettu muodinluoja Issey Miyake. ”Kun tapasimme ensimmäisen kerran, hän halasi minua ja huudahti: ’Minun design-äitini!’”, Vuokko nauraa.

Japanilaisten into Vuokko Nurmesniemeä kohtaan ei ole laantunut. Kun tämä keraamikkona uransa aloittanut, useasti palkittu lady kävelee Helsingin Esplanadilla, japanilaisturistit kumartavat hänelle, ja kamerat räpsivät kuvia.

”Jokin aika sitten ryhmä japanilaisturisteja tunnisti minut ostoksilla Stockmannilla, ja he alkoivat iloisesti vilkuttaa.”
Aivan pian japanilaiset saavat hurmaantua Vuokosta ja hänen designistaan Tokiossa, kun lokakuussa avataan Design Forum Finlandin järjestämä laaja muotoilualan näyttely Hirameki.