Psykologi Tony Dunderfelt: ”Nainen kaipaa vahvaa miestä”

Hei!

Olisiko kenelläkään omakohtaisia kokemuksia tilanteesta, jossa parisuhteen osapuolet olisivat todellakin tasa-arvoisia ja/tai olisivat erittäin hyviä ystäviä keskenään.

TD kun antoi ymmärtää, ettei tasa-arvo ja/tai ystävyys tuota tarpeeksi "sähköä", jota seksissä tarvitaan.

Olisi kiva tietää, onko näin?

Kiitos!

Todella hämmästyttävää lukea joitakin em. kommentteja - mielestäni Tony Dunderfelt on oivaltanut juuri sen, mistä nykyajan naisten ja miesten ongelmat pohjimmaltaan johtuvat - myös makuuhuoneessa...

Itse olen itsenäinen ja omillaan toimeen tuleva, tällä hetkellä yksin asuva nainen - ja vahva luonteeltani. Kaipaan mieheltä omaa tahtoa ja uskallusta näyttää se ja myös tunteensa - en koe sitä itselleni uhkana (enkä missään tapauksessa alistumisena tai alistamisena) vaan päinvastoin, edellytän sitä kokeakseni suhteessa tasa-arvoisuutta, pystyäkseni kunnioittamaan kumppaniani ja myös nauttimaan HYVÄSTÄ seksistä. Tässä kohtaa miesten tulisi ottaa paikkansa eli toivon miehiltä lisää rohkeutta toteuttaa omaa itseään ja uskallusta näyttää tunteitaan ja kertoa niistä, mutta aina pitää muistaa ottaa huomioon toinen osapuoli ja hänen tunteensa. Niin myös meidän naisten !

Toivotan kaikille oikein HYVÄÄ UUTTA VUOTTA !

Miehiä on moneen junaan, samaten naisia. Joku nainen kaipaa ikuista isiä, pomoa, määräilijää. Elämä on ehkä helpompaa, kun ei aina tarvitse päättää eikä edes hirmuisesti ponnistella miehen viettelemiseksi! Tunnen muutaman äijänkin, joiden on helpompi toimia, kun äiti huolehtii eväät ja pyykit ja öisin vähän muustakin. Mutta: BORING! Ja eikö tosi Macho olekin itse asiassa nössy, joka ei muuta keksi kuin ulkoisen Marlboro-mies-leikin? Ei uskalla olla kokonainen mies? Tai jos naisen pitää rakkaussuhteissaan vain olla kehräävä kisu, mitä jääkään kokematta. Paljon. Todella paljon.

Mutta luojatarten kiitos on oman tien kulkijoita, joille rakastaminen ei ehdollistu kurjiin, jäykkiin ja kuitenkin lopulta aina rajoittaviin roolipeleihin. Rahastakoon Dunderfelt kenet vaan, mutta minä nautin surutta monenlaisista miehistä, oman elämäni suloisesta soljumisesta ilman psykologisten pelien pakkopaitoja. Ehkä lopulta päädyn johonkin syliin pysyvästi, ehkä en. Lapseni ovat aikuisia, enkä kaipaa todellakaan ohjeita tai reseptejä siitä, mikä on minulle tai kumppaneilleni hyväksi. Koeta selvityä, Tony Dunderfelt, elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa eikä tuputa toisille omia oppejaan!

niin totta!!!!!! hyvä tony!!! :)

Kuten joillekin kommentoijille, myös minulle nämä ajatukset kuulostivat alkuun hieman vierailta. Sittemmin perehdyin muihin opetuksiin ja mielenkiintoista on, että monet opukset eri puolilta maailmaa ovat samoilla linjoilla. Näissä ajatuksissa näyttää olevan yhtymäkohtia esim. David Shaden opetuksiin naisen seksuaalisuudesta ja siitä kuinka nainen tyydytetään. Hyvä ,että myös suomessa uskalletaan tältä kantilta opettaa. Ehkä lopputuloksena lopulta on parempia ja tyydyttävämpiä parisuhteita. Itse ainakin miehenä alan hiljalleen vakuuttua tästä. Kehottaisin tutustumaan aiheeseen ja omiin defenssimekanismeihin laajemmin sellaisen, joka kehtaa suoralta kädeltä tuomita tämän puoskaroinniksi.

Aika hienosti T. sen sanoi. Paras kumppani, mitä minulla on ollut, oli juuri tuollainen ihanan miehekäs ottaja ja omistaja. Tunsin itseni Naiseksi, sain olla oma itseni, heikko ja nojata vahvaan mieheen. Nykymiehet on suurin osa aikamoisia nyyhkijöitä, tosimiehet on harvassa. Jos ja kun tosimieheen törmää, hän on aina varattu. Ei tosimiehet kauan vapaina liiku. Ennemmin siis miehekäs mies kun nössykkä. Nössykän kanssa suhteessa naisen on pakko olla se vahvempi osapuoli, henkisesti. Tosimiehen kanssa voi olla ihanasti naisellinen- eli siis feminiini.
Jokaisessa nössykässä asuu tosimies, kunhan sen tosimiehen saisi vain sieltä ulos. Ehkä se vaatii juuri sen oman vahvan osaamisalueen, oman alan, jonka mies osaa täysin ja saa itsevarmuutta työstään tai mikä se oma juttu nyt sitten onkaan.

Ykkösvaihe, kakkosvaihe, parisuhteen kemia, plus- ja miinusnapa. Täyttä huuhaata. Käsittämätöntä, että akateemisesti koulutettu psykologi suoltaa moista roskaa. Nämä T. Dunderfeltin jutut eivät pohjaudu psykologiatieteen tutkimukseen, vaan hänen oman mielensä tuottamiin mielipiteisiin, jotka hän on peittänyt mystisen "psykologia"viisauden sumun alle. Kannattaa muistaa, että psykologeissakin on puoskaroijia.

siis aiheena oli seksi. ei tasa-arvo. ja pointti on, että tasa-arvoinen parisuhde ei välttämättä oel paras kasvualusta hyvälle seksille.

Mun mielestä teksti on kauheeta soopaa, elin vuosia suhteessa, jossa mies pyrki hallitsemaan - ei kiitos enää sellaista! Haluan edelleen uskoa, että miehillä ja naisilla on mahdollista elää onnellisesti tasa-arvoisessa suhteessa!

..ja naisen ei sitten tarvitse muuta tehdä kuin olla ja ihmetellä ja ottaa vastaan just sitä oikeanlaista miehistä otetta. Jotenkin jää tätä lukiessa tunne, että parisuhteen rakennus ja sen kipinän ylläpito kaikinpuolin olisi jotenkin vain miehen hommaa. Siinä parisuhteessa kun on kuitenkin kaksi pelaajaa.. siinä vaiheessa kun parisuhteessa aletaan nukkua eri huoneissa on viimeistään aika tehdä miehinen päätös ja laittaa eropaperit vireille.