Kirjailijan keittiössä: Elina Halttunen

Kirjailija ja dramaturgi Elina Halttunen, 58, ei lapsena ollut hyvä syömään.

”Kun meillä oli vieraita, isäni kiusasi minua sanomalla, että saisin koulussa ehdot syömisessä”, Elina kertoo.

Elinan perheeseen kuuluivat näyttelijävanhemmat Hilkka Helinä ja Kaarlo Halttunen sekä sisko ja veli. Vanhempien hankalien työaikojen vuoksi ruuanlaitosta huolehti apulainen. Elina ei oppinut kotona ruuanlaittoa lainkaan.
”Kymmenvuotiaana pääsin perheen mukaan automatkalle Eurooppaan, ja silloin kiinnostuin herkuttelusta.”

Kun Elina myöhemmin meni naimisiin lääkäri Veli Ylitalon kanssa ja lapsia alkoi tulla, hänen ruuanlaittotaitonsa eivät olleet kummoiset.
”Osasin keittää nakkeja. Niinpä päätin, että haluan oppia laittamaan hyvää ruokaa, jota me kaikki voimme syödä yhdessä. Otin reseptejä talteen keittokirjoista ja lehdistä. Pian suunnittelin jo ruokalistat etukäteen.”

Sittemmin Elina on opettanut monta kotiapulaistakin kokkaamaan.
”Mutta tietenkin minulle kävi niin, että ensimmäinen lapsemme Johanna oli huono syömään.”
Lapsia syntyi neljä. Johanna on nyt 33, Karoliina 30, Saara 26 ja Mikko 20. Perheenäitinä Elina huomasi pian, että ruuanlaitto on hänen juttunsa.
”Aloin varioida reseptejä. Olisin paneutunut asiaan vieläkin innokkaammin, jos töiltä olisi jäänyt aikaa.”

Jälkikäteen Elina ihmettelee, miten on ehtinyt tehdä aina perheelleen kotiruokaa. Hän kyllä tunnustaa jatkaneensa ruuhkavuosina joskus valmisruokia, esimerkiksi lihaperunasoselaatikkoa. Siitä tuli huono omatunto.

Paras palkinto on se, että kaikki lapset oppivat syömään monipuolisesti ja osaavat kaikki myös laittaa hyvää ruokaa. Saara on opiskellut kokin ammatinkin.
”Hänellä on äärettömän kehittynyt makuaisti!”

Kaikki alkaa raaka-aineista

Elinalle itselleen maistuvat kaikkein parhaiten merenelävät ja äyriäiset.
”Kerran Göteborgissa asuessamme saimme kutsun illallisille, joilla tarjottiin taskurapuja. En ollut koskaan syönyt niitä, mutta otin mallia vierustoveriltani. Söin taskuravusta melkein kaiken, kunnes vierustoverini totesi, että ravun keuhkoja ei yleensä syödä. Minusta nekin maistuivat hyvältä.”

Myös Elinan isä oli intohimoinen merenelävien syöjä.
”Edesmennyt isäni söi jopa kalan silmät, ja kuopuksemme Mikkokin halusi siksi tehdä niin”, Elina kertoo.

Olennaista ruuanlaitossa on hyvät, tuoreet raaka-aineet. Elina suosii luomulihaa ja -kananmunia.
Elina tekee ruokaostokset torilla ja kauppahallissa. Lisäksi Haukilahdessa kodin lähellä sijaitsee lihakauppa Sorsakivi. Hauska sattuma, mutta sama kauppa oli Elinan lapsuudessa Pohjois-Haagassa perheen lähikauppa.

Elina pohtii nykyään yhä enemmän ruuan terveellisyyttä. Vihannesten ja juuresten osuus on kasvanut, hiilihydraattien pienentynyt.
”Käytän voin ohella myös oliiviöljyä. Mutta terveellisyys ei koskaan mene maun edelle.”

Ihana ruokahetki alkaa suunnittelusta

Elina julkaisi viime keväänä keittokirjan Äidiltä tyttärille (Teos).

”Tuntui, että aina joku lapsista oli soittamassa ja kysymässä, miten joku ruoka tehtiinkään. Halusin kaikki tärkeät ohjeet kansien väliin”, Elina kertoo. Kirjasta löytyy reseptien lisäksi mukavia tarinoita perheen vaiheista.

Eeva-lehden tammikuun menu syntyi vuodenaikaa ajatellen.
”Kurkkukeitto on jännittävä ruoka, koska sen voi tarjota joko kesällä kylmänä tai talven hyhmässä lämpimänä. Lisäksi alan heti tammikuussa odottaa kiihkeästi
kesää. Kurkkukeitto tuo tuulahduksen tulevasta!”

Peurapaistiin Elina on mieltynyt saatuaan ihanaa peuraa ystävien luona perheen kesäpaikassa Paraisilla.
”Kastikkeen olen kehitellyt itse, sillä kastikkeet ovat suuri intohimoni. Niissä piilee ruuan sielu.”

Appelsiinit ovat mehevimmillään keskitalvella.
”Appelsiinihyytelö kuului jo lapsuuteeni. Sitä opetettiin tekemään jopa koulun kotitaloustunnilla 60-luvulla.”
Ruokavieraita käy erittäin usein. Viikollakin saattaa joku lapsista tai ystävistä tulla syömään.

”Ihana ruokahetki syntyy siitä, että on aikaa suunnitella mieluinen kokonaisuus, ottaa huomioon ketkä tulevat syömään ja miksi, ja inspiroitua siitä. Tutkailla keittokirjoja ja reseptejä, lähteä hankintaretkelle ja muuttaa tarpeen mukaan suunnitelmia. Ja lopulta valmistella keitoksiaan vaikka puoli viikkoa. Olen oppinut, ettei hätiköimällä saa aikaan mitään kunnollista.”
Pääasia on kuitenkin yhdessä oleminen.

Elinan talvinen päivällismenu
Ohjeet ovat 8 hengelle, paitsi jälkiruoka 4 hengelle.

Lämmin kurkkukeitto
Valmistusaika 1 tunti

4 kurkkua
8 herkkukurkkua
4 pientä tai 2 suurta sipulia
6 valkosipulinkynttä
4 rkl voi-öljyseosta
4 tl currya
2 l kasvislientä
1 pkt (200 g) sulatejuustoa (esim. Koskenlaskijaa)
ripaus mustapippuria
suolaa tarvittaessa
tilliä
persiljaa
basilikaa

Suikaloi kurkut, kuori ja hienonna sipuli, murskaa valkosipulit. Kuumenna rasva kattilassa ja hauduta siinä hetki sipuleita. Lisää kurkut ja curry ja hauduta noin 10 minuuttia. Lisää kasvisliemi, sulatejuusto ja mustapippuri, sekoita hyvin ja keitä noin 25 minuuttia. Soseuta keitto ja tarkista maku. Sirottele pinnalle yrttisilppua.
Tarjoa totilaseista tai lautasilta.

Peurapaisti punaviini-tyrni-kastikkeessa
Valmistusaika 1 vuorokausi + 1 tunti
Ruuan voi valmistaa myös naudan sisäpaistista.

2 kg:n peurapaisti (ulko- tai sisäpaistia)
2 lihaliemikuutiota
1½ dl punaviiniä
1 porkkana kuorittuna ja paloiteltuna
1 sipuli kuorittuna ja lohkottuna
2 laakerinlehteä
10 mustapippuria
2 l vettä
(suolaa maun mukaan)

Kastike:
7½ dl paistin keitinlientä siivilöitynä
1 dl punaviiniä
½ dl tyrnimehua
3 rkl riistafondia
1 rkl mustaherukkahilloa/-hyytelöä tai
1 rkl pihlajanmarjahilloa/-hyytelöä
5 katajanmarjaa
2 rkl vehnäjauhoja
2 dl kuohukermaa 
1 rkl voita 
suolaa (jos tarpeen)

Laita paisti lihaliemi-punaviini-nesteeseen, johon lisäät porkkanat, sipulit ja mausteet. Lisää liemeen halutessasi suolaa. Anna kiehua 1–2 tuntia. Paistin mureus vaikuttaa keittoajan pituuteen. Jäähdytä ja anna paistin mehustua liemessä kylmässä seuraavaan päivään (näin tulee mehukkain lopputulos, mutta samana päivänäkin ehtii).
Poista verkko (mikäli paistissasi on sellainen) ja lämmitä paisti liemessä kuumaksi. Ota talteen kastiketta varten 7½ dl paistinlientä. Kaada paistiliemi kastikekattilaan, lisää siihen punaviini, tyrnimehu, riistafondi, herukkahillo sekä katajanmarjat. Keitä kokoon hiljaisella lämmöllä, välillä sekoitellen niin pitkään, että puolet nesteestä on jäljellä.
Sekoita vehnäjauhot hyvin kylmän kerman joukkoon ja vispaa napakasti kastikkeeseen.
Sekoittele taas, maistele ja lisää tilkka viiniä, tyrnimehua, riistafondia tai suolaa makusi mukaan, mikäli se on tarpeen.
Siivilöi kastike ja sekoita joukkoon lopuksi voi.

Leikkaa lämmin paisti ohuiksi siivuiksi.
Tarjoa kastikkeen kanssa.

Kantarelli-perunakakku
Valmistusaika 1 tunti

2 salottisipulia
3 rkl kuivattuja kantarelleja / 100 g tuoreita
8 jauhoista perunaa
2 munankeltuaista
100 g voita
kuivattua timjamia
suolaa, mustapippuria myllystä

Kuullota silputut sipulit ja kantarellimurska/silputut tuoreet sienet. Keitä kuoritut perunat kypsiksi ja muusaa ne.
Lisää joukkoon munankeltuaiset, kantarelli-sipuliseos, voi, timjami, suola ja mustapippuri. Levitä seos esimerkiksi piirakkavuokaan (alle leivinpaperi) ja kypsennä 175-asteisessa uunissa 20 minuuttia niin, että pinta saa kauniin värin.

Appelsiinihyytelö
Valmistusaika 4½ tuntia

4 annosta
6 liivatelehteä
1 dl vettä
5–6 appelsiinia
2 purkkia (400 g) maitorahkaa
2 dl kermaa
1½ rkl sitruunamehua
¾ dl sokeria (tai maun mukaan vähän enemmänkin)
2–3 tl vaniljasokeria
sitruunamelissaa koristeeksi

Laita liivatelehdet kylmään veteen viideksi minuutiksi. Vuoraa noin litran vetoinen vuoka 3–4 kuoritun appelsiinin viipaleilla ja sekoita loput pieneksi pilkotut appelsiinin palat rahkan joukkoon.
Liuota kuiviksi puristetut liivatelehdet kiehuvaan veteen (1 dl). Lisää jäähdytetty liivateliuos rahka-appelsiiniseokseen.
Vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi ja lisää mausteiden kanssa seokseen varovasti sekoittaen. Maistele ja lisää sokeria ja vaniljasokeria, jos on tarpeen.
Kaada seos vuokaan ja anna hyytyä kylmässä vähintään 4 tuntia.
Kumoa hyytelö tarjoiluvadille ja koristele sitruunamelissalla.