Eero Aarnion kotona valo täyttää tilan

"Kunpa voisi asua veden äärellä”, haaveili muotoilijan uraa aloitteleva Eero Aarnio 1960-luvun alussa, kun hän muutti nuorikkonsa, logonomi Pirkko
Aarnion kanssa aravalainalla hankittuun ensimmäiseen yhteiseen kotiin Helsingin Puotilassa.

Vuosien ja kymmenien tonttien katsastamisen jälkeen avioparin unelma alkoi toteutua, kun Eero Aarnio huomasi pankin ikkunassa ilmoituksen myytävästä järvenrantatontista Kirkkonummen Veikkolassa. Oli talvi 1986.

Aarniot ajoivat katsomaan tonttia ja ihastuivat siihen heti. He myivät Espoon Tapiolassa sijainneen omakotitalonsa ja ostivat haaveilemansa tontin. Väliaikaiseksi kodiksi löytyi pieni yksiö.

Eero Aarnio suunnitteli ja piirsi Veikkolan talon itse. Rakentaminen aloitettiin 1988, ja muutto uuteen kotiin tapahtui vuotta myöhemmin uudenvuodenpäivänä.

Raparperipuska työtuolin alla

”Tähän kauniiseen järvenrantamaisemaan sopisi lasitalo. Se oli ensimmäinen mielikuvani, kun näin tontin. Ja rantaan päin talo onkin lähes kokonaan lasia. Enemmän seinää ja pienempiä ikkunoita on vain naapurin ja tien puolella”, Eero Aarnio esittelee kotiaan sen hulppeassa oleskelutilassa.

Oleskelutilasta on ihastuttavat näkymät huoneistoon. Taidokkaasti rinnettä myötäilevä, lähes 300-neliöinen koti on porrastettu kolmeen tasoon, joista alimpana, ja lähimpänä rantaa, on Eero Aarnion työtila.

Reilun 60 neliön kokoinen, studioksi kutsuttu työtila on osa muutama vuosi sitten toteutettua laajennusta, jonka yhteydessä uusittiin myös lattioita. Vanha hiekanvärinen, epäkäytännöllinen sisalmatto vaihdettiin helppohoitoisiin valkoisiin laattoihin ja lattialämmitykseen.

”Tuossa työtuolini paikalla kasvoi valtava raparperipuska. Sinne se jäi studion alle”, Eero Aarnio osoittaa.

Hän ei ole menetyksestä moksiskaan, sillä mukavat naapurit ovat valtuuttaneet Aarniot poikkeamaan raparperiapajillaan milloin tahansa.

Naapureidensa lisäksi Eero Aarnio kehuu vuolaasti rauhaisaa asuinympäristöä, josta Helsinkiin on vain noin puolen tunnin matka. Luonto on läsnä. Professorin luovuuden pesää kiertävän lasiseinän takana avautuu tyyni talvimaisema kauas järven toiselle puolelle. Pihalla pikkulinnut kisailevat herkkuja napsien.

”Olemme Pirkon kanssa laskeneet, että tässä käy ainakin kolmekymmentä eri lintulajia – pöllökin on piipahtanut”, Aarnio kertoo.

Autotallista vierastaloksi

Aarnioiden kotiin saavutaan hurmaavan lasikuistin kautta. Lasikaton tukiraudoissa keinuu kutsuvasti yksi Aarnion suurimmista hiteistä, Kuplatuoli. Niitä kuistilla on kaksi.

Lasikuisti yhdistää päätalon vierastaloon, entiseen autotalliin. Muutostyö oli helppo, sillä Eero Aarnio oli jo rakennusvaiheessa huolehtinut siitä, että autotalliin laitettiin varmuuden varalta lämpöeristys sekä paikka viemärille ja vesipisteelle.

Lämpimän valkoisessa eteisessä odottaa toinen maail­malla tunnettu hitti, Pallotuoli. Legendaarinen tuoli säväytti design-maailman eliitin Kölnin huonekalumessuilla vuonna 1966.

Lähes puoli vuosisataa myöhemmin professori Aarnion nimi on kenties kuumempi kuin koskaan, ja hänen luomisen vimmansa herkullisimmillaan.

”Uutta syntyy koko ajan! Hyvä mieli säilyy, kun ajattelen, mitä pöydälläni taas on”, maestro hykertelee.

Eteisen naulakossa on rivi limetinvärisiä vaateripustimia. Ne ovat Aarnion tuoreimpia töitä. Ja niin kuin monissa hänen suunnittelemissaan esineissä, vaateripustimissakin näkyy muotoilijan vallaton ja leikkisä tyyli.
”Näistä voi sommitella mobilen”, Aarnio näyttää ja kokoaa muutamasta ripustimesta hetkessä liikkuvan esineen.

Eero Aarnion työstään saamat palkinnot ovat luku sinänsä. Yksistään 2000-luvulla niitä on ropissut jo yhdeksän. Tuoreimmat ovat Pro Finlandia -mitali vuodelta 2010 ja amerikkalainen Wallpaper Design Awards 2011 -palkinto. Sen muotoilija voitti ”paras kirkastaja”-sarjassa Innojok Oy:lle suunnittelemastaan Kubo-kirkasvalolaitteesta.

Professorille henkilökohtaisesti tärkeitä ovat vuoden 2005 Suomi-palkinto ja Italian merkittävin design-tunnustus Compasso d’Oro vuodelta 2008. Sen Aarnio sai italialaiselle Magisille suunnittelemastaan Trioli-tuolista.

Ensin kirjahyllyt ja rappuset rantaan

Eteisestä laskeudutaan pari porrasaskelmaa oleskelutilaan. Valkoisen sohvaryhmän hallitsemaa seurustelunurkkausta vastapäätä on vaalea takka. Sen taakse jäävät keittiö, kodinhoito- ja saunatilat. Keittiön oikealla kyljellä on tunnelmallinen kirjasto, josta on sisäänkäynti Aarnioiden makuuhuoneeseen.

”Talo on rakennettu viistolle rantatontille. Tässä on kalteva katto ja kuusi kattoikkunaa. Kaikki on tarkoin harkittua, sillä Pirkon kanssa halusimme tehdä kodista toimivan. Tämä on rakennettu työtä varten”, Eero Aarnio sanoo jämäkästi.

Kodin jokainen kaluste on Eero Aarnion suunnittelema. Myös keittiö ja valaisimet ovat hänen käsialaansa. Ainoastaan oleskelutilan muhkea sohvaryhmä ja sen seurana seurustelunurkkaa valaiseva jalkalamppu ovat muualta: sohvaryhmän Aarniot löysivät Kölnin huonekalumessuilta ja Arco-valaisin on italialainen klassikko vuodelta 1962.

Ensimmäisenä Veikkolan rantatontille nousi aikoinaan autotalli. Sinne varastoitiin suurin osa perheen tavaroista, joille väliaikaisessa kodissa ei ollut tilaa. Veikkolan talon sisätyöt aloitettiin paikalla rakennettavista kirjahyllyistä, jotta kirjat saatiin nopeasti kylmästä tallista turvaan. Pian sen jälkeen Aarnio tarttui
vasaraan ja rakensi rappuset alas järven rantaan, missä nököttää nyt myös isännän ylpeys, turvekattoinen savusauna.

”Jos olisin odottanut  talon valmistumista, rahat olisivat saattaneet loppua, ja rappuset jääneet tekemättä”, Aarnio perustelee.

Kaskisaaren ”työväentalo”

Koti on Aarnion perheelle monin tavoin tärkeä. Mihin he ovat kulloinkin pesänsä laittaneet, siellä on ollut aarniolainen henki. Se on sydämellinen ja vieraanvarainen, valoisa ja mutkaton.

Veikkolan talo on perheen 17. koti, ja toinen, jonka Eero Aarnio on piirtänyt ja urakoinut. Ensimmäinen talo nousi Helsingin Kaskisaareen 1970-luvulla.
Veikkolan ruiskurapattu koti on rakennettu leca-tiilistä, liimapuusta ja teräksestä. Kaskisaaren kaksikerroksisen talon materiaaleina olivat betoni ja puu.
”Maalasin talon puuosan punaiseksi. Lenita Airisto, joka asui naapurissamme, tokaisi sen jälkeen, että nyt on Kaskisaaressakin oma työväentalo”, Eero Aarnio nauraa muistolle.

Aarnion perhe on tottunut tekemään asioita yhdessä. Pirkko Aarnio loi uransa puheopettajana, mutta hän on ollut miehensä tukena kaikessa. Myös perheelliset tyttäret, Yhdysvalloissa asuva Rea ja espoolainen Marjukka, työskentelevät Aarnio Design Oy:ssa.

Kotien rakentamisessakin perhe on työskennellyt tiiminä.
”Kaikki me olemme olleet rakentamassa. Tytöt kunnostautuivat muun muassa kantamalla tiiliä. Se oli heistä hauskaa, ja sai olla poissa koulusta!”